Sámedikki politihkkarat ja jođiheapmi galget maid meannudit dán plána ovddosguvlui.
Dan dáhpáhusas ávžžuhuvvo váldit dássedit PSA - iskosa 40-50 jagis gitta 70 jagi rádjái.
Rollaspealu čađaheames gáiddusoahpahussan sáhttá leat hástaleaddjin, muhto ráhkkanemiin dat lea vejolaš.
Muhtumin bealljecuozza beđđo ja čáhci golgá gullukanálii.
• su gean hárdet, givssidit dahje olgguštit, lea álki oaidnit searvevuođas man ieš ii leat válljen
Sámegiella lea vuođđoárvu sámi servodagas.
Maiddái nuoramus mánáin leat nana ustitvuođaoktavuođat, ja olu mánát dadjet ahte somámus mánáidgárddis lea deaivvadit eará mánáiguin ja stoahkat ustibiiguin.
Giellaiskkadeapmi 2012 duođašta ahte lea ain stuora dárbu fágaolbmuide geain lea sámegiel máhttu.
Mammongráfa dahkko juogo eastadeaddji dearvvašvuođadárkkisteapmin, ng. screenen, dehe daningo nisson ieš dehe doavttir lea dovdan ođđa bukki rattis.
Oahppit galget maid árvvoštallat iežaset ja guhtet guoimmiset bargguid.
addán ođđa jurddašeami sámi oskkuoahpahusa bargovugiid ja sisdoalu hárrái.
Vuođđun dása lea Ipmila ráhkisvuohta, nu movt dat čájehuvvo olbmos Jesus Kristusis.
Sámediggeráđđi lea juolludan oktiibuot 2,3 miljon ruvnno musihkkaalmmuhemiide 2014:s.
Nuorvu mánás - maid sáhttá ieš dahkat?
Suddjen dihte nuoraid duhpáha váriin, lea leahkime láhka mii dadjá ahte ii oaččo oastit duhpáha vuollái 18 jahkásažžan.
Dasto lea dehálaš ahte leat buorit ja ovddalgihtii árvidahtti fálaldagat oahppiide, guđet vejolaččat háliidit váldit alit oahpu davvisámegielas, julevsámegielas ja oarjilsámegielas.
2012 stáhtabušeahtta čájeha, ahte Ráđđehus deattuha ain stáhta viiddis huksendoaimmaid.
Cealkámuš berre sisttisdoallat daid čuvgehusaid mat namuhuvvojit 14. §:s vuosttaš oasis b-d.
Ohcan guoská elrávdnjelinjái mii lea 370 km guhkkosaš ja galgá mannat hui guovddáš boazodoalloguovlluid čađa Norggas.
Sámi giellaiskkadeapmi 2012 čájeha ahte badjel 30% lohket ahte oahpahus ruovttubáikkis lea eaktu jus galget nákcet čađahit sámegiel oahpahusa.
Dát ovdána stoagadettiin, muosáhettiin, oahpadettiin, ovdanbuvttidettiin ja ovttastaladettiin earáiguin.
Jus vuorddat gitta dassážii liigebarggut almmuhuvvojit de lea váddát oažžut barggu, go dalle leat ollugat geat maiddái ohcet.
Čohkkájeaddjiin ja dubmehallan olbmuin lea maid vuoigatvuohta geavahit sámegiela go sii njálmmálaččat váldet oktavuođa kriminálafullii.
Maiddái galgá leat vejolašvuohta háhkat lohkangelbbolašvuođa vai galget sáhttit joatkit dábálaš oahpahusaide.
Boazu ja luondu - Sametinget
Maid berrejit dahkat vai ovdanbuktet doarvái dárkilit?
Kulturealáhusat leat riikka gelddoleamos ealáhusat ja dat ealáhusat mat sturrot johtilepmosit.
Praktihkalaš gurse (lágiduvvo go lea dárbu, omd Ruoná goartta rudjensahái) (geassemánnu 2015)
Heahtedilis, jus don ovdamearkka dihte leat meanohuvvan itge sáhte lohpidit, oažžut goitge divššu jus leat heakkaváras.
Huksen dihtii giela lea dárbu viiddidit surggiid main giella dárbbašuvvo ja lea ávkkálaš olbmuid gulahallamii sihke beaivválaš eallimis, bargodilis ja go olbmuin lea dahkamuš almmolaš eiseválddiiguin.
Ila alla boazolohku guohtuma ektui mielddisbuktá ahte jeagil unno, mii iešalddis sáhttá mearkkašit ahte eanadagat ja biotohpat rivdet nu ahte eanan erodere.
Nugo áhčči árkkálmastá mánáidis, nu Hearrá árkkálmastá sin guđet ballet sus.
Sámi kulturbargoarenat / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Njálmmálaš gálggat leat guovddáš doaimmat dán ovdamearkkas.
Oahppit sáhttet ráhkkanit geahččat ođassáddagiid ja guldalit sámi ođđasiid.
Ráđđehus áigu daid skuvllaid ja skuvlaeaiggádiid várás main leat erenoamáš hástalusat, buoridit kvalitehtaárvvoštallama vuogádaga ja vuoruhit skuvllaid ja skuvlaeaiggádiid vástesaš rávvagiid.
Ja barggadettiin muitaluvvo ja čilgejuvvo ohppiide mii geavvá, ja movt galgá dahkkot.
Daid oahppiid lohku guđet ohppet julevsámegiela vuosttasgiellan, lea dattetge sturron 18 oahppis gitta 25 oahppái logi jagis.
Ráđđehus ii ane dan gánnáhahttin, muhto čujuha dasa ahte Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea váldán álgaga lagat ovttasbargui Gielddaid guovddášlihtuin ja Sámedikkiin das mii guoská gielddaid sámepolitihkkii, ja dasa gullet maid fáddán gielddaid mearridan rápmaeavttut sámegiela fálaldagaide.
Iskkusváldinsákki jorggohallo várrogasat šliiveasi vuostá cinnis, cissaoaris, čeabehis dehe guhkkin bahtaráiggis.
Jahkái 2012 árvalit juolludit 233,650 miljovnna kruvnno Sámediggái Ođasmahttin-, hálddahus- ja girkodepartemeantta bušeahtas.
Guolástusdirektoráhta regiovdnakantuvrras Finnmárkkus lea čállingoddedoaibma.
Oahppi čállá dađistaga áigeguovdilis mihttomeriid skovvái ja árvvoštallá iežas.
Dat mearkkaša ahte goruda deahkkemássá unno dálvet.
Veaháš maŋŋil čađaheami beasat PAS:s álkes analysanevvui mas lea
Dát oahpahus lea vuosttažin sutnje gii lea vázzán sámiintegrerega, sámiskuvlla dahje geas lea sullasaš duogás / oahppa.
Oahppit galget logga čállit iešárvvoštallamis ja nu gulahallat oahpaheddjiin vai eará oahppit eai oainne eaige gula árvvoštallama.
Dus lea strategalaš, analyhtalaš ja čorgadis vuohki plánet, delegeret ja jođihit doaimma mearriduvvon ulbmiliid guvlui.
s: Du jápmima mii gulahit, (Hearrá), du bajásčuožžileami mii duođaštit dassážii go don máhcat hearvásvuođas.
Oahpaheaddji lea ovdalgihtii válljen hearvasága mii heive luohká oktasaš bargui.
mánáid ovddideami kultuvrralaš iešdovddus ja iežas unnitlogugiela geavaheami galgá eareliiggánit doarjut,
Stáhtalaš ja gielddalaš eiseválddit ávžžuhuvvojit gáhttet unnitlohkogielalaš báikenamaid ja buktit unnitlohkogielaid oidnosii geaidnogalbbain ja eará mearkkain.
Praktihkalaš barggut Oahppit sáhttet mielde váldit biebmoelliideaset dalle go oahpahus lea olgun dahje sáhttet maiddái olgobeaivái bovdet bearraša / olbmáid geain leat biebmoeallit.
- Oahppit ožžot ovtta namahusa.
lohkat eará eamiálbmogiid árbevirolaš muitalusaid ja buohtastahttit daid sámi máidnasiiguin ja muitalusaiguin
Muhtimat jáhkket ahte ii leat nu váralaš juhkat jus ii daga dan nu dávjá, ovdamearkka dihte dušše vahkkoloahpa, vaikko dalle juhká ollu.
Njálmmálaš, čálalaš ja digitála teavsttat, filmmat, musihkka ja eará kulturovdanbuktimat sáhttet maiddái movttiidahttit iežamet hervvohallama ja hutkáivuođa.
Jos bargiin lea váillálaš máhttu, de mánáidgárdi berre árvvoštallat geavahit olggobealde máhtolaš olbmuid.
Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin barggus joksat gelbbolašvuođamihttomeriid.
Rámmaplánas čuožžu ahte mánáidgárddis "lea servodat doaibma, ja galgá juo árradásis eastadit veala heami ja givssideamiš ja viidáseappot ahte "sosiála gelbbolašvuohta lea áibbas dehálaš heajos meanuid eastadeamis, nugo mat vealaheami ja givssideamiš.
Mánát sáhttet oahppat modeallas ja geahččaladdat ja gieđahallat iešguđet láhttenvugiid.
Nuortalašgielas gávdno dohkkehuvvon riektačállin, ja Suoma bealde ráji leat skuvllat mat oahpahit nuortalašgiela.
Sámediggepresideanta Aili Keskitalo ja gieldda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner lihkuheaba bálkkašumi vuitiid.
Ealáhus lea Hedmárkku rájes Finnmárkui, rastá gielda-, fylka- ja riikarájáid Ruoŧas ja Norggas.
(Jesus Kristusis don válddát oasi oktovuođasteamet, balus (ja jápmimis).
Jus mánná ovdamearkka dihtii máŋgii oažžu miela mielde dahje oažžu dan maid sávvá jus bárgu dahje duhkoštallá go lea suhttan, de lea stuorra vejolašvuohta ahte son geavaha dán strategiija viidáseappot.
Mii giitit du go mii daid bokte oažžut oasi Kristusa rupmašis ja varas.
buohtastahttit sámi máidnasiid eará eamiálbmogiid ja eará kultuvrraid máidnasiiguin
 Duohta vejolašvuođat geavahit sámegiela
Dát mearkkaša maiddái válddahit dárkomiid ja vásáhusaid, buohtastahttit dieđuid, ákkastit oaiviliid ja raporteret gieddebargguin, geahččaladdamiin ja teknologalaš ovddidanproseassain.
miessi, čearpmat, vuonjal, varit, vuobis / vuorsu, sarvvis, áldu, rotnu
Gáiddusoahpahusdiibmu Oktasaččat lohket ja dárkkistit čállojuvvon dálkedieđáhusa.
Ii leat daddjon movt galgá moraštit - buohkat dahket nu movt sidjiide heive ii ge oktage vuohki leat buorit dehe heajut go muhtin eará vuohki.
Svanjggá lea juhkkojuvvon guovtti oasseguovlun; A ja B.
Mánáidstoahkamat sáhttet leat váddásat, ja muhtun stohkosat gáibidit hárjáneami ja hárjehallama.
Cummástallan ja salastallan seamma áigge sáhttá nappo leahkit ráhkástallan.
Loguid sáhttet danin šaddat divustit jagi áigge, go buorebut oaidná goluid ollislašvuođa.
Matematihkka lea oassi min máilmmiviidosaš kulturárbbis.
Prošeavtta guovddáš jearaldagat leat goas ja gos mii sámástit?
Váhnemiid lagašvuohta iežaset mánnái ja máhttu su birra lea ovttasbarggu vuođđun, ja sii galget leat mielde váikkuheamen árgabeaivái masa sin mánát oassálastet mánáidgárddis.
Lávdegotti bargun lea gárvásit meannudit áššiid maid dievasčoahkkin lea sádden lávdegoddái ja ovddidit mearrádusárvalusa dievasčoahkkimii.
§ 6 Ánjavuopmi Tromssa fylkkas
Maid dieđát du ruovttubáikki girkohistorjjás?
Digitála reaiddut addet ođđa vejolašvuođaid geavahit sámi árbevirolaš máhtu ja sáhttet doarjut ja ovdánahttit gulahallangálggaid ja ovdanbuktinvugiid.
Soames dásiin lea gáiddusoahpahus lagabui čilgejuvvon.
árvvoštallat iežas ja earáid njálmmálaš ovdanbuktimiid
Báikenammaoaivadeddjiin lea fágalaš ovddasvástádus buktit neavvagiid dasa movt báikenamat almmolašvuođas galget čállojuvvot.
Máhttit njálmmálaččat ovdanbuktit: Oahppit geavahit sánit ja cealkagiid mat gullet árbevirolaš bargguide relevánta oktavuođain, ja ahte sii geardduhit, ságastallet ja čoahkkáigesset fáttá.
Lea dehálaš vurket maŋemuš allagolloduođaštusa ja čájehit dan ovttas reseapttain go oastá dálkasiid.
Organisašuvnna fápmudus lea bargat ráfi ja dorvvolašvuođa ovddas dakko bakte go bargá ovddideames ovttasbarggu stáhtaid gaskkas daid njealji fágasurgiin.
Ja juohkebeaivválaš sáŋgárat geat smávva riikka dahket stuorra riikan.
Ohppiide lea dalle juoga man guvlui faŋuhit.
Manne lea muhtumin váttis oskut Jesusii?
Máidnojuvvon lehkos don, Hearrán, buot dáinna maid leat sivdnidan, erenoamážit viellja Beaivvážiin,
Stáhtaráđđi deattuha maid, ahte ii leat vel sihkkar makkár čuovvumušat terrordagus leat 2012 bušehttii.
Danne váldá dát dieđáhus maid vuođu eambbo eahpeformálalaš vásáhusain viidát surggiin vai sáhttá hábmet nu buori giellapolitihka go vejolaš.
Dasto ferte oahpaheaddji muitalit makkár njuolggadusaid mielde ráhkaduvvojit ođđa sámegielat tearpmat.
Hearrá, don leat eallima ája, Du siste mii eallit, lihkadit ja leat.
Boazoealáhus Ruoŧas lea ealáhus mii Ruoŧa vuođđolága mielde lea várrejuvvon sámiide.
Go báikenama čállinvuohki lea lága vuođul mearriduvvon ja čállojuvvon Guovddáš báikenammaregistarii, de dan čállinvuogi galget geavahit buot almmolaš orgánat, doaimmahusat mat leat ollásit almmolaččat, ja buohkat guđet čállet skuvlla várás oahpponeavvuid.
Muhtun oahppit rahčet nubbingiela movttiidemiin.
Sámediggi oaidná dárbbašlažžan ahte sámegiella nannejuvvo ja ovddiduvvo giellaresursasuohkaniin.
Máhttit čálalaččat ovdanbuktit: Oahppit galget čállit máidnasa, ja sii čállet iešvuođaid go buohtastahttet iešguđet kultuvrraid máidnasiid.
Loga muitalusa oktii vel, ja smiehtas dán:
Jus orohat dahje čearru mii lea ožžon dihtosii rátkimiid birra, ii boađe, ja jus bohccuid ii sáhte máhcahit ruovttoluotta mealgat liigebarggu haga, de sáhttá dat orohat dahje dat čearru gii doaimmaha rátkimiid, njuovvat bohcco ja vuovdit dan boazoeaiggáda nammii.
Bargo- ja searváidahttindepartemeanta ovddidii Sámegiela doaibmaplána 2009:s.
Máŋga departemeantta leat searvan doaibmaplána bargui.
Eavttut berrejit ráhkaduvvot ovttasráđiid ohppiiguin.
Sámediggái lea mieđihuvvon vuosttaldanvuoigatvuohta buot areálaplánaide main sáhttá lea mearkkašahtti váikkuhus sámi kultuvrii ja sámi ealáhusdoibmii, juoga mii mearkkaša sámiide duohta vejolašvuođa sihkarastit sámi luondduvuođu.
Jus orohaga dahje čearu bohccot orrot nuppi riikkas vaikko konvenšuvdna ii atte dan vejolašvuođa, dahje iežas riikka orohaga dahje čearu bohccot orrot dakkár guovllus gos ii leat lohpi konvenšuvnna mielde, de galgá orohat dahje čearru farggamusat máhcahit bohccuid ruovttoluotta lobálaš guohtunguovlluide.
Go mánát skuvlaáiggi miehtá ožžot oahpahusa sámegielas ja sámegillii, de dat buorida sin sámegiela máhtu, ja dat válmmašta sin searvat sámi servodahkii dievasgielalažžan.
Doavttir galgá dutkat buot rievdamiid
Rukses beallegierdu govasta beaivváža ja alit beallegierdu govasta mánu.
Sámi oskkuoahpahusplána vuođđu lea Norgga girku bajitdási oskkuoahpahusplána Ipmil addá - Mii juogadit.
Stáhta ruhtada lohkansajiid dihto oahpaheaddjilohkui ja fállá gielddaide geavahit dáid oapposajiid.
ráhkadit dálkedieđáhusaid ja daid njálmmálaččat ovdanbuktit skuvlla oahppanvuođus jietnafiilan
Juolludeapmi mii lea njuolga oaivvilduvvon boazoealáhussii ja maid Sámediggi hálddaša lea 45:1, " främjande av rennäringen " (Boazoealáhusa ovdánahttin).
... daga una jorbes lihkastagaid, gierdu gierddu maŋis birra ratti.
Sápmelaččat Norggas galget beassat sihkkarastit ja ovdánahttit gielaset, kultuvrraset ja servodateallimiiddiset.
Jus lea seallaiskkus mii ii leat normála dahkkojuvvo dárkkástus ja dalle dávjá gohččojuvvo doaktárii.
Dán diehtočállosis gávnnat evttohusaid mo ovkta CV sáhttá hápmejuvvot.
Sámi parlamentáralaš ráđđi lea ođđa ja dehálaš ásahusain ovddasguvlui Davviriikkalaš ovttasbarggus, mas maiddái lea guovddáš sajádat riikkaidgaskasaš oktavuođain.
Nieiddat ožžot guođđit iskosa cinnis maid.
Danne lea dehálaš nannet sámi mánáidgárddiid nu ahte dat sáhttet leat buorit giellaoahppanarenat mánáide.
Dan sii čađahedje ođđavugiid hutki mánáidgárddiin, main namma lei Te Kōhanga Reo.
máhttit riektačállinnjuolggadusaid barggadettiin iežas teavsttaiguin
Mii áigut láhčit ealli ja máŋggabealat dáidda- ja kultureallima mas lea buorre dássi, mii buvttaduvvo, dahkkojuvvo, gaskkustuvvo ja muosáhuvvo ja lea buohkaid olámuttus.
Beaktilastit giellaoahpahusa sámi ohppiide, de berre oahpaheaddji oahpahusa lágidit nu ahte oahppit sáhttet ávkkástallat eanemus dain domeanain mat vuolábealde namuhuvvojit.
ándagisluoitinrohkos 7 S: Ipmil, duinna sáhtán sárdnut maid ihkinassii siđan.
Presideanta Aili Keskitalo lea sakka beahtahallan ráđđehusa stáhtabušeahttaevttohussii.
Doaibmalohpi sáhttá mieđihuvvot dušše dasa geas juo lea rogganriekti.
Njuoravuomis leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Lulil: Riikkarájis ruovdemáđii mielde Tornehamn kapealla rádjái.
Sámediggi bargá dan ala ahte veahkke- ja doarjjaapparáhtas lea dat giella- ja kulturgelbbolašvuohta mii veahkaválddi gillájeaddjis lea.
Lea dehálaš ahte lea sierra latnja mii olles skuvlajagis adno sámegiela oahpahussii.
Jus mánás lea raksa lea buorre bidjat gevton ravssa plástabussii ovdalgo šlivge rihpadutnorii.
Norgesglasset ođđa gáhppálagas ja kárta skuvllain leat betaveršuvnnat, mii mearkkaša ahte dat eai leat loahpalaččat gárvvistuvvon, ja ahte hápmi ja doaibma sáhttá dieđekeahttá rievdaduvvot.
Dan botta go oahppit barget praktihkalaš bargguid, vázzá oahpaheaddji birra ja hupma ohppiiguin barggu birra maid barget, vai oahppit ožžot hárjáneami doahpagiid atnit ja muitalit bargguid birra.
Rollat / rollaspeallu doaibmá maiddái gielladomeanan.
Bargit geat leat mielde stohkosa álggus, sáhttet addit ođđa impulssaid, movttiidahttit ja váikkuhit variašuvdnii stohkosis.
Konferánssas galgat hárjehallat dasa geavatlaš hárjehallamiid ja workshops bokte, mii galgat oahppat iežamet vuoigatvuođaid birra suorggi áššedovdiin.
Go lea leamaš seksa vuosttaš geardde lávejit dan gohčodit ahte lea láhppán duohtatmeahttuma.
Ollu lea oktasaš, muhto ollu lea mii earuha.
Vuosttažin lea ovttasbargošiehtadus Finnmárkku fylkkasuohkaniin mii vurdojuvvo gárvvistuvvot guovvamánu álggus 2013.
Gullevašvuohta geaidda nu dahje historjái addá identitehta.
Danne fertejit eiseválddit juolludit doarvái ekonomalaš resurssaid sámi kulturárbbi máhcaheapmái Norgga álbmotmuseas ja kulturhistorjjálaš museas (UiO), dadjá sámediggeráđđi Henrik Olsen.
Eai boahtán fálaldagat, ja danne almmuhuvvo prošeakta ođđasis 2013:s.
Váttisvuohtan muhtin guovlluin lea duopmostuolus máhttit sámi eanangeavaheami duođaštit dainna go eanandoallokultuvra lea vuođđun Ruoŧa juridihkalaš vuogádahkii.
Iige galgga leat nu ahte lea juohke áidna ovttaskas bálvalusoažžu duohken čilget makkár heivehuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid son dárbbaša.
• Gallii galggašedje skuvla ja váhnemat deaivvadit skuvlajagis?
Sii sáhttet bovdet vuoras sámegielagiid fáddádiimmuide skuvllas.
Raportemis galget sámi geavaheaddjiide čađahuvvon doaibmabijuid vásáhusat čilgejuvvot, dás maiddái dieđut mat leat www.nav.no siiddus ja earáge diehtojuohkinávdnasat, maiddái geavaheaddjiidjearahallamiid bohtosat sámi guovlluin.
Áigumuš lea lágidit oktasaš čoahkkanemiid máŋgii jagis.
Son lea virkos ja duđavaš gánddaš Lillehammeris.
Sii dađistaga čállet vástádusaid gažaldagaide, ja sii čállet referáhta.
Áŧestus sáhttá dagahit ahte olbmoš lea váttis muossánit ja oađđit bures.
Dan sajis lea riska stuorit ahte oažžu ja viiduda sohkabealedávdda jus lea cinneanašeapmi seamma áigge go olbmoš lea guoppar daningo leat una háviid vuohččecuoccain mii dagaha ahte álkibut oažžu ja viiduda infekšuvnnaid.
Ovdalgo bohccuid doalvu ruovttoluotta de galgá, jus lea vejolaš, dieđihuvvot daidda orohagaide dahje čearuide maidda guoská.
selvehit ja rehkenastit haddeindeavssain, kruvdnaárvvuin, duohtabálkkáin, nominála bálkkáin ja meroštallat dietnasa, vearu ja divadiid
Oahppi galgá oahppat dovdat maid ovttasbargu-doaba mearkkaša, ja de oažžut veahki oaidnit mo son doaibmá mihttomeriid ektui.
Sii galget oahppat bargat iešguđetlágan bargovugiid mielde nugo ovdamearkka dihtii prošeaktabarggu.
Konvenšuvnnas biologalaš eatnatgeardáivuođa birra, 1992 (CBD) lea maiddái mearkkašupmi sámerievttálaš ovdáneapmái, erenoamážit guoská dát artihkkaliidda 8 j og 10 c.
dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusaid sámi pasieanttaide, seamma ládje go álbmogii muđui.
Lea maid vejolaš geavahit várrejuvvon sajiid ieš konferánsalanjas.
Molssaeaktun lea čuohpadit govaid aviissain ja bláđiin ja ráhkadit máhkašbearraša / fantasiija bearraša.
Diakonia Diakonia lea girku sosiálabargu.
Sámediggi Ruoŧa bealde Ruoŧa beale Sámediggi ásahuvvui 1993:s.
Jos mii čájehat dáhtu oahppat guhtet guimmiideamet birra, de ovdánat olmmožin.
Dat sáhttá leat máhppan man oahppit juogo ieža árvvoštallet dahje ovttas oahpaheddjiin.
Ahte Norgga álbmot deaivvada sámegielaiguin almmolaš joregiin, lea dehálaš vai gielaid árvodássi servodagas buorrána.
Riikkaidgaskasaččat lea organisašuvdna World Intellectual Property Organization (WIPO), mii bargá dákkár vuoigatvuođaid anu ja suodjaleami ovddas.
Sámedikki bajitdási ulbmil lea ovdánahttit duoji ealáhussan buoridit gánnihahttivuođa ja iežas buvttaduvvon gálvvuid vuovdima.
Mánát geain lea nuorvu sáhttet oažžut bealljenávhllahaga go vuohččecuoccat bealjis bohtanit.
Moadde vahku maŋŋil sáhttá muhtumin šaddat galledit vuostáváldimis.
2012 lea vuosttaš jahki, go Tromssa universitehta doaimmaha Divvun-prošeavtta ollásit.
Dál njukčamánu 8. b. 2013 go mii ávvudat riikkaidgaskasaš nissonbeaivvi ja 100 nissoniid jagi jienastanvuoigatvuođa Norggas, de lea deaŧalaš muitit ahte vaikke vel mii leat ge ollen guhkás, de mii fertet ain rahčat, cealká Sámedikki presideanta Egil Olli.
Das ávžžuhit maiddái sin ain atnit ávvira dáin visttiin, maid sáhttá buoremusat dahkat dábálaš geavaheami bokte ja go jeavddalaččat bearráigeahččá ja bajásdoallá daid.
Márjá ja Josef leigga su váhnemat.
válddahit dákterikki ja dehkiid ja selvehit mo rumaš sáhttá lihkadit
Privatisttat galget váldit sámegiella 1 čálalaš eksámena Jo 3 dásis.
Dat sisttisdoallá ipmárdusa hámis, vuogádagas ja komposišuvnnas.
Don máhtát: Don ipmirdat maid mii dadjat ja máhtát eaŋkilsániiguin vástidit.
Almmuhusat dáhpáhusain mat sáhttet leat rihkusvuložat guđđojuvvo poliisii.
Ollesolbmot sáhttet oahpásmuhttit boarrásat mánáid ođđa stohkosiidda, ovdamearkka dihtii stohkosiidda, main leat njuolgga dusat, dahje eará oktasašstohkosiidda mat sáhttet fátmmastit eanet mánáid.
Sáhttá dárbbahit váldit oktavuođa divššuin
Eurohparáđi áššedovdi lávdegoddi deattasta ahte julevsámegiella ain lea rašis dilis.
Dát dahká ahte fertejit leat iešguđetlágan strategiijaid sámegiela nannemii ja ovddideapmái.
Dan čájeha evalueren maidNorut Alta - Áltá lea dahkan ovttasNordlandsforskning / Nordlánda dutkamiin Sámedikki ovddas.
Juohke njealját jagi válljejuvvojit 39 áirasa čieža válgabiirres.
Muhtumat leat maid virgádan sámegielalaš bargiid guđet sáhttet bálvalit sámegielalaš geavaheaddjiid.
Bismágotti doaibma lea ahte ovddidit ja bearráigeahččat searvegoddeeallima.
Dát lei historjjálaš dáhpáhus, mii dál dagaha ahte eamiálbmogat servet ovttadássásaččat stáhtaiguin dán jagáš konferánsii eamiálbmotvuoigatvuođaid birra ON váldočoahkkimis.
Máidnojuvvon lehkos don, almmi ja eatnama Hearrá, guhte nu máilmmi ráhkistit ahte addet áidnoriegádan Bártni, amas oktage guhte osku sutnje mannat gáđohussii, muhto vai son oažžu agálaš eallima.
Sámediggi lea gearggus geahčadit maid mii sáhttit dahkat buoridan dihte giellaguovddážiid ekonomalaš dili, muhto oaivvildit ahte maiddái earát, nu go suohkanat, fylkkasuohkanat ja guovddáš eiseválddit, fertejit váldit stuorát ovddasvástádusa sihkkarastit giellaguovddážiid ekonomiija.
gártan dan duohkái ahte sii geat barget ožžot bálkká dan ovddas.
Máŋga klasihkalaš teáhterčájálmasa - nugo Hamlet - jorgaluvvojit sámegillii, ja ollu ođđa sámegielalaš čájálmasat buvttaduvvojit.
Ja Ipmil diehtá mii lea buorre munnje.
Birgenčilgehusat ja dieđut geahččalemiid bargamušaid birra, sáhttet dutnje muitalit mas du oahppit barget bures, ja mas fertejit eanet bargat. Dáid dieđuid sáhtát laktit dasa maid juo dieđát ohppiid birra.
rohkos 8 Ipmil. mii leat du ovddas morrašiin ja heđiin buot dainna maid eat ipmir, buot dainna mii rievddai, (dainna mii dovdo vuoigatmeahttumin ja boastut).
Oahppit galge maid diđolaččat guđe gelbbolašvuođa leat hukseme.
ságastallat eallinvugiid ja servvoštallanvugiid birra iešguđet kultuvrrain eaŋgalsgiel riikkain ja Norggas, earret eará sámi kultuvrra birra
Máhttodepartemeanta galgá ovttasráđiid Sámedikkiin juohkit dieđuid vánhemiidda, gielddaide ja mánáidgárdeeaiggádiidda sámi mánáid vuoigatvuođaid birra, ja dange birra makkár fálaldagat ja doarjjaortnegat leat odne.
Buot váhnemat háliidit mánáideaset ovdánit positiivvalaččat, ja skuvla lea deaŧalaš mielveahkki dán barggus.
Maiddái lea seamma áigeguovdiliin vuođu váldit eará árbevirolaš sámi ealáhusain nugomat guolásteamis, eanandoalus, duojis / duedtie ja eará meahcceealáhusain ja buohtalasealáhusain.
Jus don dahje muhtin eará gii dovdá du máná, fuolastuvat iežat máná ovdáneamis, galgá suohkan ja PP-bálvalus árvvoštallat ja neavvut maid mánná dárbbaša.
Givssideapmi definerejuvvo iešguđet láhkai, muhto iešguđet definišuvnnaid oktasaš čuoggát leat ahte
Sámediggi lea vuosttažettiin politihkalaš ásahus ja ferte danin aktiivvalaččat bargat ja bidjat eavttuid vai gávdnat politihkalaš čovdosiid daid rievdadusaide mat dál deaividit.
Máhttit lohkat: Oahppit lohket muitalusaset njuovžilit, ollislaččat, dadjet sániid riekta ja lunddolaš intonašuvnnain.
Lea maid dehálaš sámi čállingiela normeremii ahte mis lea doaibmi Davviriikkalaš giellaorgána.
Ruđat mannet sámegiela hálddašanguovllu gielddaide ja fylkkagielddaide, giellaguovddážiidda ja sierranas prošeaktaohcciide.
Dat vearromáksit guđet váldet čálalaš oktavuođa dávvisámegillii, ožžot vástádusa dávvisámegillii.
Seallaiskosa bokte skibasvuohta lea sáhtton áicojuvvot ja riska šaddat duođas skibasin unno.
Duohta vejolašvuođat geavahit sámegiela almmolaš ja priváhta oktavuođain lea erenoamáš dehálaš barggus lasihit sámegiela geavaheami.
Sámelága giellanjuolggadusat (1992) addet sámegiela hálddašanguovllu álbmogii vuoigatvuođa váldit oktavuođa almmolaš ásahusaiguin ja oažžut vástádusa sámegillii dahje dárogillii nu movt ieš háliida.
Ž Manne galget du bidjat virgái?
Lassin Statistihkalaš guovddášdoaimmahat áigu dađistaga almmuhit ođđa sámi statistihkaid dán neahttabáikkis: www.ssb.no/samer.
Sámi giellaprošeavttaide lea rabas ohcanáigemearri 2015 rájes
Áigodagas čilgehusa ovddideami ja dieđáhusa gaskka lea politihkkáriin, ásahusain ja earáin geat barget sámegielain vejolašvuohta searvat boahtteáiggi giellapolitihka hábmemii.
Sámi báikenammanevvohahkii gii neavvu movt báikenamma galgá čállojuvvot. Nammakonsuleantabálvalusas lea guokte mánu áigemearri máhcahit ášši
Viessoeaiggádiidda sáddejuvvo reive čađahuvvon geahčadeami birra 2012 juovlamánu áiggi.
Dás gávdná oahpaheaddji ovdamearkkaid movt son sáhttá bargat vai ollašuhttá 10. dási gelbbolašvuođamihttomeriid.
- Lea sáhka riikkaidgaskasaš álgoálbmotsolidaritehtas.
De dat bissot, dát golmmas: Osku, doaivu ja ráhkisvuohta. Muhto buot stuorimus dain lea ráhkisvuohta.
Luonddušláddjivuođa paragráfa 8 nubbi lađđasis daddjo ahte eiseválddit galget deattuhit vásáhusaid maid sohkabuolvvat luonddu geavaheami ja ovttasdoaimma vuođul leat háhkan, dás maiddái sámi geavaheapmi, ja mii sáhttá váikkuhit luonddušláddjivuođa nanaguoddevaš geavaheapmái ja suodjaleapmái.
Váldooassái gullá lohkat iešguđetlágan teavsttaid eaŋgalsgillii ovddidan dihtii lohkanmovtta ja vásáhusa, ja áddet ja oččodit máhtu.
Vuostáiváldde mu du lohpádusat mielde ahte it hilggo geange guhte du ohcá.
muitalit muitalusaid geavahettiin sámi máinnasteami elemeanttaid
Mii dáhpáhuvai olbmuiguin su birrasis?
Bargiidbeaivvit Bihtámis miessemánus 2010 fáttain Eallinbiras
3.1 Norgga láhkii ja girkolaš plánaide vuođđudeapmi 3.2 Doahpagat ja sániid geavaheapmi - fátmmasteaddji oskkuoahpahus 3.3 Oahppan - dáhpáhuvvá mánás, ja sosiála searvevuođa rámmas
Giellaguovddážiid hástalus lea ahte váilot einnostahtti rámmaeavttut.
dulkot ja geavahit teknihkalaš ja matematihkalaš dieđuid gulahallamis
Fertejit gávdnot giellaarenat olggobealde mánáidgárddi ja skuvlla sihkkarastin dihte doallevaš giellaoahpahusa.
Son sárdnidii Ipmila riikka birra, vuoigatmeahttunvuođa vuostá, barggai oavdduid ja buoridii buhcciid.
Vuohki lea erenoamážit deaŧalaš heaŋgunáigodaga loahpas ja bivvalet dálkkiin.
Biergobuvttadeapmi lea vuođđun otná ođđaáigásaš boazodollui mii lea areálagáibideaddji.
Geahččal dahkat mánnái nu vuogasin go vejolaš.
Mii eat dieđe juste man oallugat máhttet hupmat, čállit, lohkat dahje ipmirdit sámegiela odne.
Lea mávssolaš, ahte lea orgána, mii beaktilit ja dohkálaččat meannuda váidalusaid, go háhkannjuolggadusaid rihkkot. Dat sihkkarastá, ahte háhkamiid dahket njuolggadusaid mielde.
Almmolašvuođa- ja suollemasadoallamaláhka stivre jávohisvuođa gáibádusa daidda geat barget stáhta, eanadikki ja gieldda vuolde dan sajis go dat geat barget priváhta dikšoaddi vuolde galgá čuovvut buohccesihkkarvuođa jávohisvuođa gáibádusa njuolggadusaid.
danin bargat dohko ahte gávdnojit bargit
Doavttir láve oažžut vástádusa laboratorias guovtti beaivvi siste.
dovdát ja válddahit guovtte- ja golmmadimenšunálat govvosiid dovdomearkkaid nu go čiegaid, ravddaid ja olggožiid, ja sirret ja namuhit govvosiid dáid dovdomearkkaid vuođul
Gestaga lea maid dábálaš p-pillaris, muhto dálkkasmearri lea fáhkkatlaš p-pillaris mihá stuorit.
Norgga ja Ruoŧa bealde sámedikkit leat ovttas Ruoŧa Sápmelaččaid Riikkaservviin ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin ožžon bargun Norgga ja Ruoŧa ráđđehusain bargat viidáseappot Norgga-Ruoŧa boazoguohtunkonvenšuvnnain.
6 § Hálddahusguovlun suomagiela várás oaivvilduvvojit gielddat Botkyrka, Eskilstuna, Jiellevárre, Hallstahammar, Haninge, Haparanda, Huddinge, Håbo, Giron, Köping, Bájil, Sigtuna, Solna, Stockholm, Södertälje, Tierp, Upplands Väsby, Upplands-Bro, Uppsala, Älvkarleby, Österåker, Östhammar ja Övertorneå.
Ipmila riika gal boahtá iešalddis min rohkadalakeahttá, muhto dán rohkosis mii rohkadallat ahte dat boađášii min lusa ge.
Fáhkkatlaš p-pillara sáhttá oažžut eanaš nuoraidvuostáváldimiin, seksa - ja ovttaseallinvuostáváldimiin ja dearvvasvuođaguovddážiin.
iešguđet giella- ja geográfalaš guovlluin sáhttet gávnnadit.
identifiseret muhtun gielalaš seammaláganvuođaid ja erohusaid eaŋgalsgielas ja iežas eatnigielas
Čákkit lea bargojoavkku namma gos sierra formálalaš ja eahpeformálalaš jođiheaddjit sámi servodagas bovdehuvvojedje bargat áššiin got mii implementeret Eallinbirrasa ja Eallinbirrasa váldo prinsihpaid sierra joavkkuin ja organisašuvnnain sámi servodagas.
iskat báikkálaš ja máilmmiviidosaš beroštusvuostálasvuođaid mat gusket birasáššiide ja hálddašeapmái, ja ságaškuššat makkár váikkuhusat dáin vuostálasvuođain sáhttet leat báikkálaš álbmogii, sápmelaččaide ja eará eamiálbmogiidda ja máilmmiservodahkii
Viidáset lea rávisolbmuin oahpahuslága § 4A-3 mielde vuoigatvuohta oažžut joatkkaoahpu dan jagi rájes go devdet 25 jagi.
It dárbbaš álo leat ovttaoaivilis sudnuin dahje doarjut sudno juohke áidna áššis.
Dát mearkkaša maiddái ahte lea ovddasvástádus láhččet bálvalusa mii lea heivehuvvon sámi pasieanttaid sámegiela ja sámi kultuvrra dárbbuide.
Tromssa universitehta oažžu ráđđehusas 955 000 kruvnno doarjaga digitála reaidduid ovddideapmái, mat álkidahttet sámegielaid geavaheami.
Lávdegoddi lea fágalaččat ákkastuvvon doaibmabidjoevttohusaiguin addán eiseválddiide áidnalunddot vejolašvuođa čađahit sámepolitihkalaš ulbmiliid mat sáhttet nannet servodatovdáneami davvin.
Go giellajámu lea áigumuš hehttet, de gáibiduvvo čavgadat ja ulbmálat ja dárkilit plánejuvvon áŋgiruššan.
Oza ovdal miessemánu 15 beaivvi!
Ž Gos oainnat iežat viđa jagi geahčen?
Miellahtut geaid Sámediggi nammada álbmotmeahcistivrraide galget daningo leat stivrras ovddastit sámiid beroštumiid.
Vuolggahit eambbo dutkama sámi kulturealáhusa hárrái
ovdanbuktit dramatiseremiin lávlagiid, luđiid, hoahkamiid ja máidnasiid
Go fága bistá máŋga jagi, de bissu dušše joatkkaoahpahusa bajimus dási oppalašárvvoštallan gelbbolašvuođaduođaštusas dahje oahppoduođaštusas.
hupmat bargoeallima ja fitnuid birra
Dat mearkkaša ahte sámi giellaguovddážat, gielddat ja eará oasálaččat giellabirrasiin galget ovttasráđiid ja lahkalagaid bargat.
C. Mo sáhttet bargit dárkot guhtet guoimmiset ja addit guhtet
Oahppit ožžot dán hearvasága juogo elektrovnnalaččat dahje báberhámis.
Bargo- ja čálgoetáhta áigu čađahit geavaheaddjiidjearahallama juohke jahkebeali, ja jahkásaččat jearahallat bargoaddiid.
Livččii lunddolaš geahčadit dán guokte proseassa oktilaččat.
Sámi organisašuvnnat barge 1970-logu rájes aktiivvalaččat beassamis mielde riikkaidgaskasaš álgoálbmotbargui earret eará Álgoálbmogiid Máilmmiráđi (WCIP) ásaheami oktavuođas jagi 1975:s.
tevdnet ja válddahit gevlliid paramehterhámis ja meroštallat dákkár gevlliid russenčuoggá
Oahppi máhttá čilget movt máŋga ja iešguđetlágan tearpmat leat šaddan, maiddái jorgaluvvon tearpmat.
Oahpaheaddji ii berre jorgalit eanet go dušše dan mii lea dárbbašlaš, vai oahppit ipmirdit ahte lea ávkkálaš sámegiela oahppat.
Dat soaitá orrut veahkeheame bottažii, muhto áŧestus boahtá ruovttoluotta ja dalle soaitá šaddat vearrábun.
Mun dárbbašan veahki dán sáni mearkkašumi ipmirdit.
Gos: Gii: Doaibma: Man birra hupmet:
addit bajilgova das mo bioteknologiija iešguđet láhkai geavahuvvo medisiinnalaččat ja digaštallat dákkár geavaheami vejolašvuođaid ja hástalusaid
Jus orro heivemin nu, de ferte leat mielde láigošiehtadusas nugo lea šihtton njálmmálaččat.
Sámedikki musihkkajuolludeamit / Dáidda - ja kulturbargu / Kultureallin / Sámediggi - Sametinget
Visot boazomearkkat leat čohkkejuvvon ovtta boazomearkaregisttarii.
Áhččámet, don, guhte leat almmis!
Dan leat bivdán, dápman, bohcán ja leat ráhkadan biktasiid náhkis ja sisttis.
Konfliktaráđi ruovttusiiddus leat dieđut konfliktaráđi birra davvisámegillii ja julevsámegillii.
Čálalaš gulahallan Oahpahusa mihttomearri lea ahte oahppi galgá máhttit
guldalit ja áddet eaŋgalsgiela sosiála ja geográfalaš variánttaid autenttalaš dilálašvuođain
Máhttit geavahit digitála reaidduid sámegiela čiekŋudeamis lea dárbbašlaš jus galgá hálddašit máŋggabealat teakstahámiid ja ovdanbuktimiid.
Oahppoplána čájeha matematihka gelbbolašvuođamihttomeriid fidnofágalaš oahppoprográmmain 1T-Y ja 1P-Y.
Sámegiella lea okta sámi servodaga vuođđoáššiin, ja Sámediggi berre sápmelaččaid álbmotválljen orgánan leat čielgaset ovddasteaddji giellapolitihkas, ja das berre leat olu stuorát váldi giellaáššiin go odne lea.
Seamma áiggi dollojuvvo seminára Columbia Univerisitehtas áigodagas 24. - 26.04. máilmmikonferánssa loahppadokumeantta birra masa Sámediggi áigu searvat.
Go bealljecuozza lea buorránan, mii láve dáhpáhuvvat jođánit, sáhttá vuojadit dego dábálaččat.
Veahket min gullat dan veahkkečuorvasa man don leat gullan, ipmirdit dan heađi man don leat ipmirdan, bálvalit olmmošsoga man don leat bálvalan. Ámen.
Dán heiveha ovttaskas ohppiid mielde.
Muitte eaktodáhtolaš bargu lea maiddái dehálaš namuhit CV:as.
Mis lea maid vuoigatvuohta oahppat ja geavahit sámegiela.
Jus lea čuohpahan eret goaŧu
sátnádit luonddufágalaš gažaldagaid áššis mas oahppi háliida eambbo diehtit, evttohit vejolaš čilgehusaid, ráhkadit plána ja čađahit iskkadeami
Dát sáhttá leat juogo njálmmálaš ja/dahje čálalaš giellagelbbolašvuohta, muhto maiddái fágagiellagelbbolašvuohta sámegielagiid gaskkas.
Dát guokte kultuvrra ellet bálddalagaid.
Ollugat leat eaidaduvvon maŋimus logi jagi ođđa teknologalaš servodagas.
Láidestus galgá leat veahkki sámegiela ja dárogiela oahpahusa organiseremii, nu ahte oahppit ožžot dan oahpahusa masa sis lea vuoigatvuohta gustojeaddji lágaid ja njuolggadusaid mielde.
Oahppit sáhttet maiddái atnit iešguđetge govaid vuolggasadjin ja humadit dan birra mii lea relevántan dilálašvuhtii.
Orro leame váttis ovttaskas olbmuide diehtit geainna galget váldit oktavuođa jus áigot váidit, ja fylkkamánniid bealis biddjojit beare unnán resurssat čuovvut dán váiddaortnega.
Danin lea lunddolaš ahte sii geat leat gástašuvvon, maiddái konfirmerejuvvojit girkus.
Gelbbolašvuođamihttomearit leat konkretiserejuvvon oahppanulbmilin, mat leat ceahkkin olahit gelbbolašvuođamihttomeriid.
Nubbi iđit go morihii, de fuomášii ahte lei oađđán olbmohávddiid gaskkas.
Dál sáhtát jođáneabbo go ovdal oažžut eanet dieđuid du oahppijoavkku bohtosiid birra.
Dát oahpahusláhču lea okta ovdamearka dasa movt 3. ja 4. jahkeceahkis sáhttá bargat.
2008:s čađahuvvui Sámedikki gohččuma mielde evalueren guovttegielatvuođadoarjagiid hárrái.
Dát oahpahusláhču heive bures gáiddusoahpahussii, go oahppit galget máinnastit, ságastallat máidnasiid birra ja buohtastahttit máidnasiid.
Lágaheapme vealahit seksuálalaš mieđisvuođa dihte
Muhtun báikkiin lávlot sálmmaid gaskaáiggis, eará báikkiin ges hip-hop, ja muhtun báikkiin vel guktot seammá ipmilbálvalusas.
ON Mánáidkonvenšuvdna nanne sámi mánáid vuoigatvuođa adnit giela, kultuvrra ja oskku.
Dábálaččat infekšuvdna manná badjel moatti beaivvis.
Eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo guovddáš ásahusain.
Ollu sámit sámástit, muhto eai máhte čállit ja lohkat sámegillii.
Loga evttohusa eaŋgalasgillii dahje dárogillii dákko:
• Norga ferte sihkkarastit ahte álbmotregistaris ja eará almmolaš registariin ja ásahusain lea vejolaš geavahit sámi čállinmearkkaid
Dát láhkamearrádusaid vuođul lea dárbbašlaš ahte Sámediggi čielggada man vuođu mielde sii servet plánenbargui.
Son lea vuolggahan mu gulahit friddjavuođa fáŋggaide
• Digaštallet mo áigubehtet čuovvolit daid ohppiid geat leat olu vulobealde dahje olu bajábealde gaskameari.
Evalueren lea čađahuvvon ovttasbargguin Norut Alta - Áltá ja Nordlandsforskning / Nordlánda dutkam nammasaš ásahusaiguin.
Sii sáhttet maiddái hárjehallat rehkenastimis millimehteris centimehterii.
Bargoánsun lohkko maid jus lea bargohárjáneapmi ekonomiijadoaimmas, bargiiddoaimmas, IT:s dehe siskkáldas bálvalusdoaimmas.
eará vugiid movt sáhtán ovdanbuktit:
Váikkuhit dasa ahte riekteproseassat mas kártenbargu lea oassin doahttaluvvojit
Mus lea oalle buorre sátneriggodat.
Jus givssiduvvo lea buoremus muitalit dan ja oažžut veahki bissehit givssideami.
Seammás besset lahkonit dovdduid mat leat čadnon rollaide ja dilálašvuođaide.
Sámediggi lea ovdal ráhkadan raporttaid sámegiela birra servodagas.
Odne geavahuvvo siidadoaba eanaš boazodoalus.
Jus lea ovttasbargošiehtadus de galgá guohtunguovllus maiddái leat rátkkagárdi.
Ovdánanságastallan-sátni deattuha mii dát ságastallamiid lea; mo oahppi doaibmá, oahppá ja ovdána.
Eavttut maid lea dárbu divaštallat ja árvvoštallat, leat ee.
Danne lea Sámediggi guhkit áiggi bargan nannet sámegiela ja sámi kulturgelbbolašvuođa Mánáidviesus, mas lea ovddasvástádus jearahallat daid mánáid ja nuoraid, geat leat vásihan seksuálalaš rihkkumiid ja veahkaválddi.
Ii mihkkege ruvkedoaimmaid Nussiris vaikke vel muddenplána lea ge dohkkehuvvon
Gielddat / fylkkagielddat sáhttet addit oahppolihtuide doaibman lágidit oahpahusa jogo vuođđoskuvlla dahje joatkkaoahpahusa dásis.
Liikot go kinos fitnat skihpáriiguin?
Oahpaheaddji álggaha fáttá muitalettiin teavsttaid jorgaleami ja heiveheami birra.
Mii lea buorre: Don oaččut čielgasit ovdan iežat oaivila. Mu mielas don bures ákkastalat iežat oainnuid ovddas.
Dieđáhus lea 2005 dieđáhusa "Sámediggeráđi dieđáhus sámi mánáidgárddiid birra " ođasmahttin ja čuovvola" Sámi mánáidgárddiid strategalaš plána 2008-2011 ".
Ii son oađestuva iige nohka, son lea Israela goziheaddji.
Jándoris dárbbahuvvo golggus eanet go jáhkkáge, ovdamearkka dihte jahkásaš dárbbaha badjelaš littara.
Daningo seallarievdamat dalle sáhttet áicojuvvot ja dikšojuvvot árrat, lea dagahan ahte goaŧŧočeabetborašdávda lea šaddan fuomášahtti eahpedábáleabbon maŋemus 40 jagis.
čállit raporttaid ja válddahusaid ja ráhkadit álkes digitála ovttastuvvon teavsttaid
válljet iešguđet digitála resurssaid ja eará veahkkeneavvuid, ja geavahit daid iešheanalaččat iežas giellaoahpahallamis
Dakkár kulturealáhusat mat leat vuođđuduvvon sámi kultuvrii, lundui ja birrasii, sáhttet šaddat deaŧalaš ealáhussan oluu sámi báikegottiide, dadjá sámediggeráđđi Ann-Mari Thomassen.
Dákkár gážaldagat eai leat lunddolačča ja heivehahtti bargojearahallamis.
Áššiin mat gusket sámi álbmogii, lea Sámediggi dat ásahus mainna guovddáš eiseválddit gulahallet.
Danin lea dehálaš ahte ráđis leat buori ovttasbarganeavttut ja ovdánanvejolašvuođat
Láhkaásahusa rievdadeapmi mielddisbuktá ahte dál ferte aktiivvalaččat jearrat fuolahuvvojit go máná kultuvrralaš ja gielalaš vuoigatvuođat go biddjojuvvo biebmoruktui dahje mánáidsuodjalusásahussii.
Go dát konvenšuvdna fápmuiduvvá, de ii galgga šat gustot beavdegirji juovlamánu 13. beaivvi 1971 Norgga ja Ruoŧa gaskka mii guoská daid boazoáiddiid ceggemii ja ortnegisdoallamii mat mannet muhtin sajiin riikkaráji guora (Davvi-Trøndelága ja Lulli- Trøndelága fylkkain ja Jämtlándda leanas).
Plánet ná: Dávja vástiduvvojojit gážaldagat jearahallamis maid don leat ovddalgihtii smiehtan. - Danne! smiehta máŋgga lahkai / vejolašvuođaid!
Dat dagaha nissoniid hui váttis dillái.
Go allagolloáigodat nohká álggahuvvo ođđa perioda boahttevaš oastimis, beroskeahttá goigo ovttaskas lea allagolloráhpas.
Maiddái lea vejolaš lágidit skuvlabeaivvi nu ahte oahppit gullet sámegiela dihto áigái beaivvis, ovdamearkka dihte juohke iđida.
Máŋga oassálastit oaivvildit ahte dárbbašuvvo ođđa geatnegahti soahpamuš lassin Kyoto šiehtadussii, mii bidjá luoitingeatnegasvuođaid USA:i ja mii mudde nuoskkidangeahpidemiid ruhtadeami ja dálkkádatheiveheami geafes riikkain.
Mánná ferte ieš beassat muitalit mo su dilli lea má náid gárddis.
Guorahallanjoavkku bargomearrádus ii leat statistihka ráhkadeapmi, muhto ráhkaduvvon statistihkaid ohcan ja daid komenten.
Dasto mearkkaša dát ráhkkanit lohkat eaŋgalsgiel teavsttaid iešguđet ulbmiliidda ja iešguđet guhkkodagas ja kompleksitehtas, ja lohkat ja gieđahallat daid.
Maid sáhtát buoridit: Don berret gávdnat ovdamearkkaid dasa movt gielat ja kultuvrrat iešguđet sámi guovlluid sápmelaččaid gaskkas deaivvadit ja hástaluvvojit.
Jus skibasvuohta gullo suodjelága vuollái, sáhttá oažžut reivve dehe telefovnna soapmásis vuostáváldimis gos gohččojuvvo testet iežas.
b.: Doai leahppi dál náitalan ja dovddastan dan Ipmila muođuid ovddas ja dán searvegotti (ja vihtaniid) oaidnut.
Leat ustibin lea deaivvadit oktavuođas mas ovttaskasolmmoš dovdá iežas dohkkehuvvon ja árvvusadno juvvon justa nu mo son lea.
Fálaldat sáhttá maid vásihuvvot goabbat ládje; dearvvašvuođabálvalusa bealis dovdet ahte láhččojuvvo buorre sámegiel fálaldat, muhto geavaheaddjit eai dovdda dan seamma.
Presidentii lea deaŧalaš go Davvi-Hålogalándda bisma dovdá bures sámi servodaga ja girkoeallima.
Muhtumin dahkko maid dutkan dárkkistan dihte ahte eai leat báhcán mangelágán vuossamátta-bázahusat viigái.
stoahkat, geahččaladdat ja bargat jietnademiin ja intonašuvnnain
Láhka lea máná suddjema dihte vai boarrásit olmmoš ii bija juoga čuozáhahkan man sii eai hálit.
Sámedikki váldomihttu sámegiela ovddideamis lea lasihit geavaheddjiid logu ja lasihit sámegiela geavaheami.
Riikkalaš lágain Vuođđolága § 110 a vuođđuda stáhta geatnegasvuođa lágidit dili nu ahte sámi álbmot sáhttá "sihkkarastit ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimisš.
geahččaladdat iešguđetlágan njálmmálaš ja čálalaš ovdanbuktinhámiiguin iešguđet šáŋrain
Gávdnojit máŋggalágan máhpat, omd. bargomáhppa / proseassamáhppa ja ovdanbuktinmáhppa / árvvoštallanmáhppa.
Oahppit galget duođaštit máhtolašvuođaset go ráhkadit dálkedieđáhusa mas čuovvovaš bealit leat namuhuvvon: dálki, dálkemearka, muohta ja siivu.
válljet heivvolaš mihttoovttadagaid ja rehkenastit nuppástumi iešguđetlágan mihttoovttadagaid gaskka
Statistihkkii gullá plánet, čohkket, organiseret, analyseret ja ovdanbuktit dataid.
Ođđajagimánu 1. beaivvi mearriduvvui ahte bargoáigi bajiduvvo 40 proseanttas 50 prosentii go gustovaš sierra njuolggadusat heaittihuvvojedje finánsaroasu geažil.
Una mánážiid sáhttá atnit raddelávkkas, mánástuolus dehe askkis beaivvi áigge.
Kulturealáhusat lassánit eanemusat sámi guovlluin
Sámediggi geahččala váikkuhit sihke Norgga ja earáid rolla REDD + doaimmas riikkaidgaskasaš rámmaid ovdánahttimis, vai dat sihke dagaha ahte dálkkádatgássaid luoitin geahpiduvvo, ja bisseha biologalaš šláddjivuođa manaheami ja ovddida nanaguoddevaš ovdáneami álgoálbmogiidda geat ellen ja birgejit trohpalaš vuvddiin.
Maid mearkkaša Pedagogalaš-psykologalaš bálvalus (PP-bálvalus) Bálvalus mii neavvu suohkaniid dan birra movt heivehit mánáide geain leat earenoamáš dárbbut.
Máhttodepartemeanta lea dáhtton Oahpahusdirektoráhta jagi 2009 čađahit bearráigeahču das mo gielddat ja fylkkagielddat čuovvolit daid vuoigatvuođaid mat sámi oahppiin leat oahpahuslága mielde, maiddái makkár oahpponeavvut leat oahppiide.
Unnán giellageavaheaddjit ja guhkes gaskkát dagaha gáibideaddjin doaimmahit lullisámi giellabarggu.
gieđahallat, fáktorastit ja álkidahttit algebracealkagiid, čatnat cealkagiid praktihkalaš oktavuođaide, rehkenastit hámuiguin, ruođuiguin ja cuovkacealkagiiguin, ja geavahit kvadráhttacealkagiid
NRK Sámi Radio ođasfálaldagat radios siskkildit guokte julevsámegielalaš sáddaga ja guokte oarjilsámegielalaš sáddaga vahkkui.
Dat vuolgá das man olu lea juhkan.
Dát rihkku daid prinsihpaid mat leat konsultašuvdnašiehtadusas Sámedikki ja stáhta gaskka.
Lea maiddái dehálaš dulkot earáid signálaid áddet dan mii lea sávahahtti dahje dohkálaš láhtten, dahje mii rihkku mánáid rájáid.
Sámi giellaguovddážat barget buori barggu lagasbirrasiin ja mielddisbuktet olu doaimmaid giellakurssaid bokte ja sámegiela arenan.
Vásáhusat čájehit ahte lea jierpmálaš geavahit dulkkaid ságastaladettiin sihke singuin geat leat oanehis áigge ássan riikkas ja singuin geat leat ássan dáppe guhká.
Maŋŋil go rávisolbmuid oahpahusprográmma álggahuvvui de leat leamašan stuorit rekruteren sámegielat oahpuide.
Dát rahpá ođđa oahppanarenaid ja addá ođđa vejolašvuođaid lohkan- ja čállinoahpahusas, teavsttaid ráhkadeamis, komponeremis ja divodeamis.
Leavggas lea virggálaš stáhtus, muhto dat ii leat dakkár nationálaleavga mii álbmotrievttálaččat ja stáhtarievttálaččat ovddasta gonagasriikka Norgga.
Sámediggi álggahii 2011:s, ovttasráđiid Riikaantikvárain, sámi visttiid registrerenprošeavtta.
Raporta "Sámedikki ohcanvuđot doarjjaortnegat sámegiela várás - evalueren " ovdan buktojuvvui Sámedikkis vuossárgga 18.02.13.
Vuollái guđa mánnosaš máná geas lea feber ii galgga dikšut váldditkeahttá álggos oktavuođa divššuin.
Lassin sátnevuorkái gos sáhtát ohcat sániid ja tearpmaid, de gávnnat risten.no:s maid:
Jus mánná ii njamahuvvo, sáhttá addit eadnemielkebuhttehusa, rise- dehe majsejuvcca váldimiin vuhtii máná agi.
Beroškeahttá sivas lea riekti oažžut dahkat abortta dárbbatkeahttá čilget soamis earái.
Stáhta lea lágalaččat geatnegahttojuvvon láhččet sámiide vejolašvuođa sihkkarastit ja ovdánahttit kultuvrraset.
Dákkár vealaheapmi ii leat dohkálaš.
Ovdalgo geahppat ovdánan válmmasin lea erenomaš hearkkit duhpáhii.
Dat röntgenapparáhtta mii gevtojuvvo lea erenomážit hábmejuvvon vai sáhttá addit buriid govaid raddegođđosis gehpes röntgensuonjardeami vehkiin. Dihto dáhpáhusain sáhttet boraššattalmasat mat leat beare moadde millimettara stuoru áicojuvvot.
• sáhtát váidalit jus du mánná ii oaččo earenoamášpedagogalaš veahki
50 gástaipmilbálvalus konfirmašuvdnameassu / - ipmilbálválus
Sáhttá leat dakkárii gii lea náitalan dehe eallá ovttas nuppiin, earránan dehe earránaddi báraide, dasa geas leat váttisvuođat earráneami maŋŋil ja dasa geas leat váttisvuođat oameolbmuiguin.
Oahppi dárbbaša maid máhttit oaidnit mo son doaibmá.
Preassas ja mediain leat sierra lanjat, ja lea vejolaš TV ja radio bokte sáddet Sámedikki dievasčoahkkimiid.
Dađistaga-árvvoštallamis sáhttá oahpaheaddji buktit mearkkašumiid eavttuid vuođul jus daid ovdalgihtii leat lihtodan.
Dál lea bargojoavku, mas leat guoskevaš ásahusaid ovddasteaddjit, buktán čielggadusa mas evttohuvvo ahte oasit sámi čoahkkádusas fievrriduvvojit ruovttoluotta dan guđa museai maid Sámediggi hálddaša.
Rogganrievtti eaiggádis lea riekti roggat ja ávkkástallat minerálaid maidda stáhta čuoččuha oamastanvuoigatvuođa (§32).
Rehkenastingálggaid ovdánahttin eaŋgalsgielas mearkkaša geavahit loguid ja rehkenastima ovddidettiin matematihkalaš eaŋgalsgiel doahpagiid repertoára mii guoská árgabeaivái, ja oppalaš ja fágalaš fáttáid.
Skuvllas lea dáhpin ahte sosiálalaš doaibman lea guovddážis mánáidskuvllas, ja fágalaš ovdáneapmi lea gis deaŧalaš nuoraidskuvllas.
Son álggahii juo gávcci jahkásažžan karrieara baleahttadánsumis.
Mii bivdit guoskevaš orohagaid váldit oktavuođa minguin jus háliidit gulahallama Sámedikkiin dán áššis.
Dát lea erenoamáš deaŧalaš dalle go olmmoš lea rašimus dilis, cealká ráđđelahttu Olsen.
Oahppit berrejit alcceseaset ráhkadit sátnebáŋkku.
Máhttit lohkat: Oahppi galgá lohkat iešguđetlágan máidnasiid, muitalusaid, diiddaid ja eará lohkanbihtáid mat gullet fáddái.
Jus it háliit rahpat iežat priváhta profiilla, de sáhtát rahpat lassekonto.
Sámediggi atná dehálažžan láhččet gurssaid otná váhnemiidda mii lea áibbas mearrideaddjin jus giella galgá ovdánahttojuvvot ovddasguvlui.
Maōritge (guđet orrot rikkis ja demokráhtalaš stáhtas) leat árjjalaš oasálastit álgoálbmotkonferánssain ja giellakonferánssain main sii muitalit iežaset bargguid birra maiguin ealáskahttet gielaset.
Ráđđehus ii čuovvolan Sámekomitea evttohusaid dieđáhusastis Stuorradiggái 1963:s.
Sáhttá maid guođđit PSA-iskosa jus doavttir dovdá rievdamiid ovdaráksás go dat dutkojuvvo, rievdamiid mat sáhttet dagahit máŋga earalágan váivvi ja skibasvuođa.
Oahppit sáhttet čoahkkanit fáddáplakáhta gurrii, ja šiehttat ahte sii dušše hupmet sámegiela.
Duodjegávppit sáhttet ohcat prošeaktadoarjaga vai sáhttet nannet duodjegálvvuid vuovdima eará duojáriid ovddas
Oktiibuot juolluduvvui 426,5 miljon ruvnnu Sámediggái ja 890 miljovnna sámi áigumušaide.
Earát fas luovvanit ovttaskas máidnasiin ja hutket áibbas ođđa máidnasa mii goitge heive šáŋŋerii ja sámi máinnastanárbevirrui.
kártet iežas geavaheaddjiválljemiid ja ákkastit fágalaččat ja ehtalaččat iežas geavaheaddjiválljemiid mat sáhttet ovddidit guoddevaš geavaheaddjiminstara
Mii han diehtit ahte jos min eatnanlaš viessu, min goahti, gaikkoduvvo ge, de mis lea almmis viessu mii boahtá Ipmilis, agálaš viessu, mii ii leat huksejuvvon gieđaiguin.
Muhto okta ráva lea álgge várrogasat ahte it deatte njuokčama ja lihkat dan garrasit nuppi njálmmis dakkaviđe.
Čálalaš eksámen ráhkaduvvo ja sensurerejuvvo báikkálaččat.
Mearrasámegiella - Nuorta mearrasámegiella (Várjjatvuonas ja Lágesvuonas).
Dán oktavuođas lea dehálaš hukset bajás sámi nammafágalaš arkiivva gos nammamateriálat leat álkit olámuttos.
Soames oahppit oalgguhuvvojit go dihtet ahte soames galgá lohkat dahje guldalit su muitalusa.
Joavkologga 1, álginlogga Dát joavkologga adno ovdalgo bargagoahtá rollaspealu ráhkadeames ja čađaheames.
§ 26 Goepsetjahke Nordlándda fylkkas
Sámi oktavuođas dat vuos ja ovddimusat mearkkaša ahte sámi olmmoš galgá sáhttit geavahit gielas buot IKT-oktavuođain, namalassii ahte sámi namaid galgá sáhttit čállit riekta almmolaš registariidda, ja ahte galget ráhkaduvvot prográmmaide sámegielalaš vejolašvuođat.
Dan ovdii Sámediggi áigu ain bargat ovttasráđiid ráđđehusain, sámediggepresideanta Egil Olli cealká.
Danin lea dehálaš addit juhkosa dakkaviđe infekšuvnna álggu rájes.
Lea dehálaš ahte dat iešguđetge departemeanttat álget guoddit eambbo ovddasvástádusa ja ožžot čielgaset rolla sámegiela barggu dáfus.
Makkár sávaldagat leat dus iežat konfirmašunáiggi ektui?
Dat mearkkaša ahte biologalaš oappážiin geat leat čálihuvvon sierra adressii lea iežas allagollosuodji.
Bismágoddi galgá o.m.d. doarjut searvegottiid ovddidit doaimmaideaset.
Gosa Ruoŧa girku galgá bidjat fámus?
Sámi giellagáldu galgá vuosttažettiin bargat ovddidit sámegiela, tearpmaid, gielladikšuma ja diehtojuohkima álbmogii giellafágalaš áššiid birra.
Ovddidanprošeakta Davvi-Trøndelága fylkkasuohkanis Davvi-Trøndelága fylkkasuohkan lea jagi 2008 rájis mielde sámi giellalága hálddašanguovllus, ja áigu jagi 2009 álggahit 3-jahkásaš ovddidanprošeavtta ovddidan ja nannen dihtii oarjilsámi giela ja kultuvrra.
Dán viiddideami govastahkan lea plussamearka maŋŋil REDD nama, nappo REDD+.
Nuortan: Dieváideanu mielde Hávgajoga njálbmái Dieváideanus, viidásit Hávgajoga mielde Hávgajávrri oivošii, das viidásit njuolga linjjás Gorvvejávrri davimus luovtta rádjái, das viidásit riikkaráji mielde dán báikkis Lenesjávrri (Leinavatn) nuorttamus luovtta rádjái.
návccat bidjojit giellagáhttenbijuide ja álggus
Dáppe gávnnat maid boazomearkkaid: http://www.reindrift.no/index.gan?id=300&subid=0 www.ealat.org www.bamma.no
- Dattetge lea positiiva dat gáibádus ahte Nussir ASA galgá juksat ovttamielalašvuođa boazodoaluin iežaset doaibmabiju ektui, dainna eavttuin ahte ruvkedoaibma ii álggahuvvo jus dakkár ovttamielalašvuohta ii juksojuvvo.
Ovdamearkka dihte lea vejolaš ahte máŋga oahpaheaddji ovttas čađahit iskkadeami, dahje oahppit dan dahket doppe gos lea vejolaš.
Symbolageavaheapmi ja dan maid olmmoš oaidná girkolanjas lea dávjá dát, mii amasmahttá dahje oahpásmahttá olbmo.
Jođiheaddji várrelahttu lea Guohtunlávdegotti nubbinjođiheaddjin.
Sáhtát riŋget, fitnalit dehe čállit searvegoddái ja sihtat oažžut luohpanskovi.
Ipmil addá - Mii juogadit lokte sámi
Du váikkuhanvejolašvuohta Sámediggi deattuha báikkálaš máhtu ja ipmárdusa go galget mearridit luonddušláddjivuođa geavaheami ja suodjaleami.
Mii leat aktiivvalaččat mielde barggus hábmemis nationála dálkkádatrievdadeami heivehanvugiid, ja váruhit ahte eai heajos ládje váikkut sámi beroštumiide.
Dattetge mannet muhtun sámi gielddat vuosterávdnjái ja geasuhit sakka, nugo Davvisiida, Ráisavuotna ja Unjárga.
Luondduvalljodagat ovddastit alla árvvuid ja leat olbmuid eallima, biebmodoalu ja dearvvašvuođa vuođđun.
Ja Ánne fas, go suhttá go Káre váldá dinosaurra mainna son lea stoahkamin, gáská ja gazzu.
Oahpat min eallit oktavuođadovdduin ja árkkálmastinvuođain ja gáhttet eallima birra máilmmi.
Mánáidgárddis galget mánát leat oassin oadjebas searvevuođas.
Váldooasit dievasmahttet guhtet guoimmiset, ja daid ferte geahččat oktilaččat.
Ráđđehus árvala stáhtabušeahtas stuorra juolludemiid, mat laktásit ráđđehuskoartila bombafalleheapmái suoidnemánu 22. b. 2011.
árvvoštallat geavahusa ja kredihttakoartta geavaheami ja bidjat bušeahta ja rehketdoalu rehkenastinárkkaiguin
Innovašuvdna Norgga hálddaša ruđaid fitnodat doaibmabijuide duodjeealáhusas
Dat mearkkaša ahte ovttaskassii fállojuvvo apotehkas mannan mánu diŋga ja dálá mánu diŋga earás.
A. Mat leat váhnenovttasbarggu, mas lea alla kvalitehta, dovdomearkkat?
Doppe leat 30 dáiddára mii mearkkaša 10,2 juohke duhát ássis, nappo okta proseanta ássiin, ja sii leat lahttun ovtta dahje máŋgga dáiddárorganisašuvnnas.
- searvevuohta mas lea sadji girjáivuhtii - mieldemearrideapmi
Árbediehtu: Norga sáhttá doarjut ahte álggahuvvo beaktilis vuogádat rievttálaš suodjaleami várás mii sulastahttá vuoiŋŋalaš vuoigatvuođa, jus dat mii galgá suodjaluvvot čielgasit lea čilgejuvvon ja ráddjejuvvon, ja ahte leat govttolaš spiehkastagat.
Veahkehago njunnesprajjen bealljenávhllahaga ii leat sáhtton duođaštit.
Dárkkuhus nuppi oainnu oažžumii lea ahte áššáigullevaš galgá leahkit sihkkar ahte oažžu dan divššu mii heive buoremusat sutnje.
Dás lea ovdamearka movt gáiddusoahpahusa sáhttá buohtalastit interaktiiva oahppanvuođuin.
Ráđđehus lea gárvvistan sámegielaid doaibmaplána.
Riikka gaskamearalaš divat jagi 2011 lea 0,24 proseantta vearuhuvvon sisaboađus.
o Mii leat searvan álgoálbmogiid máilmmiviidosaš váldočoahkkimii dálkkádatrievdademiid birra Anchorages 2009 cuoŋománus, ja gaskašiehtadallamiidda Bangkokas ja Barcelonas ovdalis dálkkádatváldočoahkkima Københavna ON dálkkádatkonvenšuvnna oktavuođas.
Eaŋgalsgielas leat gelbbolašvuođamihttomearit maŋŋil vuođđoskuvlla 2., 4., 7. ja 10. ceahki ja maŋŋil Jo1:ža studerenráhkkanahtti oahppoprográmmaid / Jo2:ža fidnofágalaš oahppoprográmmaid.
Sámegiela joatkevaš ovdáneapmi sorjá máŋgga oasálačča áŋgiruššamis, ja das lea maiddái gielddain / suohkaniin ja fylkkagielddain / suohkaniinge guovdilis doaibma.
Divtte ohppiid álggos gullat doahpagiid ja dasto ieža daid geardduhit.
Molssaeaktu 1: 335 diimmu, gusto ohppiide geat eai vállje vierisgiela / gielalaš čiekŋudeami
Árvalusain lea okta dat, ahte galgá huksejuvvot oktasaš dutkan-, fága- ja resursaguovddáš sámegielaid várás.
Eaktun dasa ahte dát lea vuoimmis lea ahte dat dálkasat maid viežžá gullojit allagollosuoji vuollái.
Mánáidgárddi ja ruovttu oktavuođa vuođđun galgá leat rabasvuohta ja dásseárvu.
Jávohisvuođa geatnegasvuođa dihte sáhttá lagamužžii addot diehtu jus ieš leat mielde galledeamis dehe leat addán lobi.
Čalmmit besset vuoiŋŋastit dan ráfálaš luonddus, ja lohkansajit leat biddjojuvvon rytmálaččat galleriijas.
Bargo- ja searvadahttindepartemeanta áigu plánaáigodaga oktii heivehit ulbmiliid čuovvoleami ja ovddideami ja doaibmaplána doaibmabijuid.
Eaktuduvvo maiddái ahte oahppit máhttet lohkosániid ja ortnetloguid.
Deaddel muhtin fáttá ja oza eambbo dáid birra: Lávvu, soahki, čáhci, dolla, eana ja girku.
Giellasirdima dáfus buolvvaid gaskkas lea ovdamunni go lea dákkár čoahkkádus.
TVL árvvoštallá maid sáhttágo dálkkasgeavtin unnidit servodaga goluid, ovdamearkka dihte čuohpademiid, buohccinčálihemiid dehe boarrásiidfuolaheami.
Muhto sii eai ovddas Sámedikki stivrras, mearkkaša ahte Sámedikkis ii leat váldi sin bagadit.
válddahit, illustreret ja ságastallat iežas dárkomiid geahččaladdamiin ja luonddus
Bargit galget juohke máná meannudit iežaset ealli ma subjeaktan geas lea riekti iežas vásihan máilbmái, ja geas lea vejolašvuohta váikkuhit iežas árgabeaivvi (Bae 2009).
Lunddolaš oassin das leat maiddái sámi erenoamáš mihttoovttadagat ja rehkenastinvuogit.
Sápmelaččat eai dohkkehuvvon dušše minoritehtan, muhto maiddái álgoálbmogin.
Dás leat soames ovdamearkka dasa movt oahppi sáhttá iežas árvvoštallat.
Beatnakvuomi guovllus leat čuovvovaš rájit (Kártamielddus 1): Davil: Ruovdemáđii mielde riikkarájis Gátterat (Katterat) stašuvdnii.
ipmirdit doahpagiid dálkki, dálkemearkkaid, muohttaga ja iešguđege jahkodagaid siivvu birra
Jus klássalanjas leat, de sáhttá sámi leavggaža bidjat beavddi / oahpaheaddjibeavddi nala.